Hello world - long time no see

Viime vuodet olen viettänyt töiden kannalta hiljaiseloa monestakin syystä. Tärkein niistä on kuitenkin ollut se, että koin tulleeni tietyllä tavalla tieni päähän aikuisviihdealalla. En kuitenkaan halunnut heittää hukkaan yli kymmenen vuoden kokemusta ja otti aikansa, ennenkuin ajatukseni jalostuivat ja uusi suunta kirkastui.


Olen aina ollut hyvin empaattinen ja halunnut työnikin kautta tuoda iloa muille. Vuosien ajan esiintyessäni mm. erotiikkabaareissa, messuilla ja alan liikkeissä samat ihmiset hakeutuivat minua tapaamaan töihin kerta toisensa jälkeen. Kun olen aina ollut hyvin itsetietoinen jalat maassa-tyyppi, ymmärsin ettei se johtunut ylivertaisesta kauneudestani, tanssitaidoistani tai huippukunnossa olevasta vartalostani :) Kysymys oli siitä, että nautin esiintymisestä täydestä sydämestäni ja otin intensiivisesti kontaktia yleisööni. Sen lisäksi vietin aikaani todella juttelemalla asiakkaille. Minulle oli tärkeämpää töissäkin löytää yhteys ihmiseen. Siksi istuin usein tuntikausiakin saman ihmisen pöydässä, vaikkei shampanjaa tolkuttomasti virrannut tilipussiani kartuttaen. Rahoillaan leveilevät, usein hyvin ylimielisesti käyttäytyvät miehet saivat kyllä aina takuuvarmasti muuta seuraa pöytäänsä... Minä en kyennyt löytämään sellaista naamiota kasvoilleni, että olisin hymyillen näitä herroja mielistellyt euronkuvat silmissä. Toisin sanoen empaattisuuteni ja inho pinnallisuutta kohtaan oli kyllä melkoinen heikkous työssäni.


Sen lisäksi, että nuorempana (joskus liikaakin) välitin muista ihmisistä, olin pitkään hukassa itseni kanssa. Suunta kateissa ajelehdin, en osannut usein asettaa rajojani ja pahimmillaan en oikein edes tiennyt kuka olen. Kameleonttimaisesti omaksuin niin monia erilaisia rooleja ympäristön minua kohtaan asettamia odotuksia peilaillen. Elämä on kuitenkin jännästi auttoi minua isojen menetysten muodossa. Menetysten, joita niin kovasti aina olin pelännyt. Kuitenkin niiden kautta, kuorien itseäni kerros kerrokselta kuin sipulia, paljastui se olennainen. Vasta tietyllä tavalla kaiken menettäneenä, täysin riisuttuna kykenin kääntämään katseeni sisäänpäin. 

Elämäni paras matka on ollut matka itseeni ja se on avannut myös aidon yhteyden ulkopuoliseen maailmaan. Itsetuntemuksen kautta osaan nyt valjastaa vahvuuteni ja kokemukseni käyttöön. Olkoon tämä uusi alku. Tietynlainen Laura Leen ”level up”. Menneisyyteni on vahvasti osa minua ja myös hionut minusta juuri tämän ihmisen, joka tänään olen. Selvennän nyt kuitenkin vielä tässä lopuksi, että pornoleffoissa tai strippaamassa minua ei enää tulla näkemään.